Droonihavainnointi tarkoittaa miehittämättömien ilma-alusten havaitsemista, tunnistamista ja seurantaa. Se voi olla viranomaisten tai yritysten toteuttamaa teknistä seurantaa tai yksittäisen kansalaisen ilmoitus epäilyttävästä laitteesta.
Suurin osa havaituista drooneista on täysin luvallisia. Laadukas havainnointi on kuitenkin tärkeää, jotta voidaan muodostaa ajantasainen tilannekuva ja tunnistaa mahdollinen epäilyttävä toiminta ajoissa.
Droonihavainnointi ja droonivalvonta ovat käsitteitä, joita käytetään usein rinnakkain, eikä niiden välinen raja ole vielä vakiintunut. Yleisesti droonihavainnointi viittaa tilanteisiin, joissa drooni havaitaan ja havainnosta raportoidaan. Toiminta on luonteeltaan reaktiivista ja perustuu yksittäisiin havaintoihin.
Droonivalvonnalla puolestaan tarkoitetaan tyypillisesti jatkuvampaa ja teknologiaan perustuvaa ilmatilan seurantaa. Siinä drooneja tunnistetaan, luokitellaan ja seurataan järjestelmällisesti, jotta poikkeamat ja mahdolliset uhkat voidaan havaita ajoissa, jopa ennakoiden. Käytännössä droonivalvonta on osa laajempaa aluevalvontaa, jossa turvallisuutta tarkastellaan myös ilmatilan näkökulmasta.
Droonien torjunta puolestaan tarkoittaa aktiivista puuttumista droonin toimintaan, esimerkiksi sen häiritsemistä tai alas pudottamista. Droonien torjunta kuuluu Suomessa yksinomaan viranomaisille, kuten Puolustusvoimille ja poliisille.
Maamme turvallisuusympäristö on muuttunut perusteellisesti. Droonit kiinnostavat uhkatoimijoita, koska ne ovat edullisia, miehittämättömiä ja soveltuvat tiedusteluun ilman näkyvää fyysistä tunkeutumista.
Epäilyttäviä droonihavaintoja on tehty eri puolilla Suomea muun muassa kriittisen infrastruktuurin, kuten voimaloiden, tietoliikenneverkkojen ja liikennesolmujen läheisyydessä.
Maaliskuun lopulla 2026 Kaakkois-Suomeen harhautui kaksi sotatoimintaan liittyvää droonia. Tapaus konkretisoi, että Suomen ilmatila on osa laajempaa geopoliittista todellisuutta, ja että droonihavainnoinnin on oltava kunnossa laajemmin koko yhteiskunnan tasolla.
Droonihavainnointi voidaan toteuttaa jatkuvana tai määräaikaisena palveluna osana kohteen muuta turvallisuutta. Lukkokeskus KILPI on yrityksille, kriittisen infrastruktuurin toimijoille ja muihin vaativiin kohteisiin tarkoitettu droonihavainnointipalvelu, joka mahdollistaa ilmatilan valvonnan ilman asiakkaan omia raskaita laiteinvestointeja.
KILPI perustuu suomalaisen Sensofusionin kehittämään Airfence-teknologiaan. Järjestelmä havaitsee ja paikantaa drooneja ja niiden ohjaimia sekä tuottaa tietoa havaituista lennoista. Lukkokeskus vastaa ratkaisun suunnittelusta, käyttöönotosta ja ylläpidosta asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Droonihavainnointi täydentää perinteistä alue- ja kehävalvontaa tuomalla tilannekuvaan myös kohteen ilmatilan. Havainto- ja historiatietoa voidaan hyödyntää turvallisuuden suunnittelussa, poikkeamien selvittämisessä ja ilmatilan käytön seurannassa.
Lukkokeskus Konserni Oy laajentaa toimintaansa Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Keski-Suomeen ostamalla Loihde Oyj:n ja BLC Turva Oy:n paikalliset lukitus- ja turvaliiketoiminnot alueilla. Kauppojen myötä Lukkokeskukselle siirtyy 56 työntekijää ja noin 10 miljoonan euron vuotuinen liiketoiminta.
Lukkokeskus Konsernin vaativan turvatekniikan yksikkö SafeIT Oy on nyt Lukkokeskus Turva Oy. SafeIT on ollut osa Lukkokeskus Konsernia jo noin kolme vuotta, ja sen jälkeen toimintojamme on yhdistetty vaiheittain. Nyt myös yhteinen nimi tekee näkyväksi sen, mitä tarjoamme asiakkaillemme: kattavat lukituksen ja turvatekniikan palvelut saman katon alta.
Lukkokeskus tuo markkinoille droonihavainnoinnin palveluna yhdessä Sensofusionin kanssa. Ratkaisu mahdollistaa tehokkaan aluevalvonnan ilman investointeja laitteisiin.
