Takaisin

Älylukitus yleistyy

15.1.2017
Älylukitus yleistyy

 

Kirjaudu ulosVALIKKO 

Moni taloyhtiö hylkää älylukot kalliina – kontulalainen kerrostalo säästi hankintahinnan kun yleisavain katosi

Helsinkiläisen kerrostalon yleisavain katosi. Jos se olisi ollut tavallinen mekaaninen avain, sekä avaimet että avainpesät olisi pitänyt uusia. 171 asunnon yhtiössä siitä olisi tullut asukkaille yli 40 000 euron lisälasku. Mutta onneksi taloyhtiö oli vaihtanut älylukkojärjestelmään. Iso ongelma ratkesi 500 eurolla: lukitus vain ohjelmoitiin uudelleen.

Tanja Vasama HS

Julkaistu: 15.1. 2:00

  •  
  •  
KIUAS NAPSAHTAA Keinulaudantie 5:n asukassaunassa päälle tiistaisin puoli kuudelta. Sitä ennen kontulalaisen kerrostalon asukkaiden on turha yrittää avaimella saunatiloihin.

Kello 17.30 kiuas alkaa lämmetä automaattisesti. Koska kiuas on yhteydessä taloyhtiön älylukitukseen, ovet aukeavat puku­tiloihin vain kun kiuas on päällä.

Helsinkiläinen taloyhtiö siirtyi viime elokuussa kokonaan sähköiseen lukitukseen. Lukitusjärjestelmän ja kiukaan voi ohjelmoida toimimaan yhdessä.

HIFISTELYN vuoksi lukitusjärjestelmää ei kuitenkaan uusittu, vaan syy on paljon arkisempi: 171 asunnon yhtiössä asukkaat vaihtuvat ja avaimia hukkuu. Sähköistä älylukitusta on vaivattomampaa päivittää kuin perinteisiä mekaanisia lukkoja.

”Kulkuoikeuksia voi sekä antaa että rajata joustavasti. Avaimia voi myös kuolettaa helposti, jos ne hukkuvat”, selittää taloyhtiön hallituksen varapuheenjohtaja Jasmin Juuti.

Pian älylukoista on erityistä hyötyä. Taloyhtiössä alkaa tänä vuonna putkiremontti, ja avaimia joudutaan sen vuoksi jakamaan useita talon ulkopuolelle.

Nyt niitä voidaan ohjelmoida urakoitsijalle niin, että remonttityöntekijöillä on pääsy kerrallaan vain siihen rappuun, jossa putkisaneerausta kulloinkin tehdään – ja vain arkityöaikaan.

”Asukkaat voivat luottaa siihen, että asuntoon ei hypi kuka tahansa koska tahansa”, sanoo lukitusasiantuntija Jarkko Pipinen. Hän työskentelee Helsingin Lukkokeskuksessa, joka asensi uuden lukitusjärjestelmän Keinulaudantien taloyhtiöön.

Tarra alaovessa kertoo, että taloon pääsee sisään vain sähköisellä avaimella. Ruksit on vedetty mekaanisen Abloy Exec -avaimen ja Abloy Classicin kuvien päälle. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
ÄLYLUKOT yleistyvät nyt taloyhtiöissä. Toimistoissa ne ovat olleet arkipäivää jo pitkään, mutta kotiavaimissa älyominaisuudet ovat vielä paljon harvinaisempia.

”Hyvin monet taloyhtiöt siirtyvät lukituksessa digiaikaan”, kertoo turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssialan keskusliitosta (FK).

Lukituksen uusimista pohditaan Pänkäläisen mukaan erityisesti niissä yhtiöissä, joissa linjasaneeraus on ajankohtainen. Avainten jakaminen ulkopuolisille on turvallisuusriski varsinkin, jos yhtiössä on käytössä sellaiset avaimet, joista kuka tahansa voi teettää kopioita pikasuutarilla.

FK suosittaa, että kaikki talon lukot sarjoitetaan uudelleen viimeistään ison remontin päättyessä.

PERINTEISIÄ mekaanisia lukkojärjestelmiä tilataan vielä selvästi älylukkoja enemmän.

Jarkko Pipinen arvioi, että Helsingin Lukkokeskus asentaa uusia mekaanisia lukituksia asuintaloihin yhä jopa neljä kertaa enemmän kuin sähköisiä järjestelmiä.

Syy löytyy älylukkojen hinnasta. ”Niitä kysytään kyllä paljon. Mutta usein käy niin, että kun hintaero selviää, yhtiökokoukset valitsevat halvimman. Asia ei voisi monia asukkaita vähempää kiinnostaa, ja siksi valitaan halvin vaihtoehto”, Pipinen sanoo.

Keinulaudantie 5 on vuonna 1966 rakennettu kahden kerrostalon yhtiö, jonka vanhat lukot olivat 1990-luvun lopulta. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
KEINULAUDANTIELLÄ lukituksen uusimista alettiin pohtia viisi vuotta sitten. Tuolloin hankittiin tarjoukset sekä mekaanisesta että sähköisestä järjestelmästä. Sähköinen lukitus oli tarjouksista riippuen kaksi tai kolme kertaa kalliimpi kuin mekaaninen.

Vuonna 1966 rakennetun taloyhtiön lukitus oli uusittu viimeksi 1990-luvulla. Silloin yhtiö oli siirtynyt monien suomalaisten käyttämiin mustapäisiin Abloyn Exec -avaimiin.
 

Yksittäinen osakaskin voi vaatia lukitusuudistusta, kun pyytää hallitusta lisäämään asian yhtiökokouksen asialistalle.

Lukitusta on nyt uusittu vähitellen. Asukkaat on saatu Jasmin Juutin mukaan uudistukseen paremmin mukaan, kun kustannukset ovat jakautuneet usealle vuodelle.

”Talossa on pientä vastarintaa kaikkeen uusimiseen, myös lukitukseen. Kysyttiin, miksi pitää vanha toimiva lukitus uusia, kun ovissa on vielä turvalukotkin”, Juuti kertoo.

Suutari valmistaa Abloy Exec -avaimesta kopiota. Mallin patenttisuoja raukesi vuonna 2013. (KUVA: VESA-MATTI VÄÄRÄ)
UUSIMISTA kaipasivat kuitenkin myös ulko-ovet. Kun Exec-avainten patentti vanheni vuonna 2013, taloyhtiö hankki aluksi uudet ulko-ovet ja niihin sähköiset avaimet.

Viime syksynä käytöstä poistuivat viimeisetkin vanhat avaimet, kun kaikki huoneistot siirtyivät älylukkoihin.

Iloq-avaimen päässä on siru, jonka avulla lukko avautuu. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
Äly tulee iLoq-avaimiin sirusta. Niissä on perinteistä avainta muistuttava metallipää, joka on kaikissa avaimissa tismalleen samanlainen. Lukon avaa siruosa. Kun avain työnnetään lukkoon, liike tuottaa lukituksen vaatiman sähköenergian.

Iloq on tuomassa markkinoille myös ensimmäisen kännykästä virtansa saavan älylukon.

MARKKINOILLA on lukituksen uusimista miettiville runsaasti vaihtoehtoja: mekaanisia avaimia, mekaanisen ja sähköisen lukituksen yhdistelmiä sekä täysdigitaalisia ratkaisuja älyavaimista sormenjälkitunnistimiin ja älypuhelinsovelluksiin, joissa ei tarvita minkäänlaista avainta.

Miten vaihtoehdoista osaa valita itselle sopivimman?

Finanssialan keskusliiton näkökulmasta mekaaniset ja sähköiset lukitusjärjestelmät ovat turvallisuudeltaan yhtä hyviä, kunhan lukot läpäisevät nykyisen murtotestausstandardin.

FK:n murtotestattujen lukkojen listalla on suomalaisten Abloyn ja iLoqin sekä sveitsiläisen Kaban valmistamia mekaanisia ja sähköisiä avaintyyppejä.

FK:n Pänkäläinen kehottaakin asukkaita miettimään, millaista lukitusta talossa tarvitaan. Jos kaikki avaimet ovat tallessa eikä järjestelmä ole vuosikymmeniä vanha, ei lukituksen uusimiseen ole välttämättä tarvetta.

Lukkoliikkeen edustajat voivat ohjelmoida lukot uudestaan pankkikortin lukulaitteen kokoisella laitteella. (KUVA: JUKKA GRÖNDAHL / HS)
KEINULAUDANTIE 5 valitsi älylukituksen, vaikka se oli mekaanisia vaihtoehtoja kalliimpi. Digijärjestelmästä on silti kertynyt säästöä, sillä sen päivittäminen on halvempaa.
 

”Lukitus maksoi itse itsensä takaisin.”

Taloyhtiöstä on kadonnut kolmen viime vuoden aikana 25 avainta, joista yksi on ollut yleisavain.

Mekaanisen yleisavaimen katoaminen olisi tarkoittanut 171 asunnon taloyhtiössä sekä avainten että lukkopesien uusimista. Kustannukset olisivat nousseet Pipisen arvion mukaan kiireellisissä tapauksissa noin 43 000–44 000 euroon. Nykyinen älylukkojärjestelmä vaati sen sijaan vain uuden ohjelmoinnin, ja siihen kului rahaa vain noin 500 euroa.

”Lukitus maksoi itse itsensä takaisin”, Juuti kehuu.

Hyötyä älylukoista oli myös viime kesänä, kun taloyhtiön varastosta varastettiin toistakymmentä polkupyörää. Väärin käytetty älyavain pystyttiin jäljittämään ja kuolettamaan helposti. Vanhoilla avaimilla tekijän selvittäminen olisi ollut vaikeampaa.

Juuti pystyy ohjelmoimaan taloyhtiön yleisten tilojen lukkoja itse pankkikortin lukulaitteen kokoisella laitteella. Huoneistolukkojen ohjelmointi kuuluu lukkoliikkeelle.

JASMIN JUUTI kertoo Keinulaudantien yhtiön ottaneen älyavaimet käyttöön sillä ajatuksella, että ne kestävät käytössä vaikka seuraavat 50 vuotta.

Pipinen on varovaisempi. Hänen mielestään järjestelmän elinkaaren pituutta on mahdoton ennustaa. ILoq-avainten kopiosuojauksessa olennaista ei ole patentin voimassaoloaika vaan vahva salaus. Salauksen pitäisi Pipisen mukaan olla niin vahva, että tietokoneet eivät pysty sitä ihmisiässä murtamaan.

YLEISEMPI turvallisuusriski taloyhtiöissä ovat alaovien numerokoodijärjestelmät. Vaikka koodisarjoja vaihdettaisiin säännöllisesti, ne ovat muutaman viikon kuluessa jo laajan joukon tiedossa, kun niitä jaetaan lehdenjakajille, pitsaläheteille ja satunnaisille vieraille.

Juutin kotitalossa hallitus poisti hiljattain alaovien koodit käytöstä. Poikkeuksellinen päätös tehtiin sen jälkeen, kun nuorisojoukko oli syksyllä tyhjentänyt yhden vaahtosammuttimen taloyhtiön porrashuoneeseen.

Taloyhtiön turvallisuuspäivitys ei olekaan täysin valmis: putkiremontin yhteydessä ulko-ovet saavat vielä uudet kameralla varustetut ovipuhelinjärjestelmät.

 

 

Turvalukot estävät murtoja

JOS TALOSSA on käytössä yli 20 vuotta vanhat avaimet, joissa on yhä samat avainpesät ja samat sarjat, lukituksen uudistamista kannattaa harkita, sanoo turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssialan keskusliitosta (FK).

Lukitusjärjestelmiä on karkeasti luokitellen kolmea tyyppiä: mekaanisia avaimia käyttäviä, mekaanisia ja elektronisia ominaisuuksia yhdisteleviä sekä täysin sähköisiä järjestelmiä.

Vasemmalla Abloy Exec, oikealla Abloy Sento. Senton patenttisuoja on voimassa vuoteen 2026.(KUVA: KIMMO RÄISÄNEN)
Oli käyttö­lukkona edellistä mikä hyvänsä, FK suosittelee lisäksi turvalukkoa asunnon oveen. Asukkaan ei kannata antaa sen avainta kenellekään. Varmuuslukossa olisi hyvä olla oma avain, joka ei olisi taloyhtiön sarjassa.

MEKAANISET lukitusjärjestelmät ovat yleensä sähköisiä halvempia hankkia. Esimerkki yleisestä nykystandardit täyttävästä mekaanisesta avaimesta on Abloy Sento, jonka patentti on voimassa vuoteen 2026 saakka.

Abloy Classic on ollut käytössä peräti vuodesta 1919. (KUVA: HANNE SALONEN / HS)
Suomalais­kodeissa on lisäksi laajasti käytössä mustapäisiä Abloy Exec -avaimia, joiden patentti vanheni vuonna 2013. Niistä saa nyt teettää vapaasti kopioita, samoin kuin vanhoista Abloy Classic -avaimista. Vapaassa kopioinnissa on vaaransa, jos avaimet joutuvat vääriin käsiin.

YHDISTELMÄRATKAISUISSA huoneiston avain on usein mekaaninen, yleisten tilojen ja ulko-ovien lukot sen sijaan sähköisiä. Jos avain katoaa tai se varastetaan, sen poistaminen on helppoa, eikä koko yhtiön lukkoja ei yleensä tarvitse sarjoittaa uudelleen.

Esimerkiksi mekaaniseen Abloy Sentoon voidaan yhdistää sähköinen Optima-lukitus.

SÄHKÖISIÄ VAIHTOEHTOJA on monenlaisia: sähköisiä avaimia, sormenjälkitunnisteita ja älypuhelinsovelluksia. Ratkaisut ovat yleensä kalliita hankkia, mutta uudelleensarjoitus ja avainten kuolettaminen paljon halvempaa kuin mekaanisissa.

 
 

Älylukitus maksaa osakkaalle keskimäärin 500–2 500 euroa

YLEISIÄ hinta-arvioita on Helsingin Lukkokeskuksen mukaan mahdoton antaa esimerkiksi 15 asunnon rivitaloyhtiölle ja 50 tai 100 asunnon kerrostalo­yhtiölle. Tarjoukset lasketaan aina tapauskohtaisesti, ja hintaan vaikuttavat rakennuksen tyyppi ja lukkojen määrä asuntoa kohden.

Esimerkiksi 100 asunnon nelikerroksisessa kerrostalossa lukkoja on keskimäärin 1,5 yhtä asuntoa kohden, rivitaloissa usein 4–5 kappaletta. Luvut sisältävät sekä yleisten tilojen että huoneistojen ovien lukot. Rivitaloissa myös esimerkiksi ulkovarastojen ovien lukitus joudutaan uusimaan.

Lukitusasiantuntija Jarkko Pipinen antaa arvion keskimääräisestä hinnasta: uusi mekaaninen lukitus maksaa yhdelle osakkaalle 200–1 000 ja sähköinen lukitus 500–2 500 euroa.

Jutussa mainitussa Keinu­laudantie 5:ssä on 171 asuntoa, runsaat 300 avainpesää ja lähes 850 avainta. Lukot oli viimeksi uusittu 1990-luvun lopussa ja avain oli Abloy Exec.

Lukkokeskuksen arvion mukaan mekaaninen Abloy Sento maksaisi asennuksineen 29 000 ja sähköinen iLoq 98 000 euroa.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

 


Takaisin